Kipa on päivitetty uuden kilpailujärjestelmän mukaiseksi

Kilpailupalvelujärjestelmää Kipa on nyt uusittu vastaamaan uutta kilpailujärjestelmää, jossa kilpailut on jaettu tasoihin 1-5.

Kipa löytyy saman linkin takaa kuin aikaisemminkin, Ratsastajainliiton sivuilta.

Ensi vuoden aikana Kipaan lisätään muun muassa vielä puuttuva laji vammaiskouluratsastus, hevosten vuosimaksut verkkomaksuun Kipan kautta, mobiiliversio kilpailijan näkökulmasta ja lisäksi tilastointia parannetaan. Hevosten vuosimaksut tulevat Kipassa voimaan reaaliaikaisesti.

Moni on odottanut faktatietoa uusista säännöistä - ne ovat saatavilla Ratsastajainliiton sivuilla valmistuessaan, vielä tämän vuoden puolella. Alkuvuodesta sääntökoulutuksia kilpailijoille on luvassa eri puolilla Suomea, oman seuran koulutuskalenteriin kannattaakin tutustua hyvissä ajoin. Toimihenkilöille sääntömuutoksia esitellään lisenssikoulutuksissa.

Leppoisaa loppuvuotta - palataan tammikuussa uusin kujein!

Minna

"Menestys on lopulta tulosta omasta tekemisestä"

Kiteytti Jorma Vertainen puhuessaan Urheilufoorumissa siitä, mitä me ratsastajat voisimme muiden lajien mestareilta oppia.

Ratsastuksen omaa huippu-urheilun kehittämisohjelmaa yhdessä valmentajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa luotsannut Vertainen totesi, että katse kannattaa suunnata arkiseen tekemiseen:

"Suomalaisen ratsastuksen arkiharjoittelun laatu ei ole kansainvälisellä tasolla. Valmennuksen tulee olla kokonaisvaltaista - ei siis opeteta ratsastajia vaan valmennetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehdään laadukasta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja että omasta tekemisestä karsitaan tarpeettomat asiat pois."

Jorma Vertainen peräänkuulutti laadukasta arkitekemistä. Kuva: Susa Laine

Urheilufoorumi keräsi marraskuun lopulla Helsingin Marina Congress Centeriin kolmisen sataa osallistujaa vaihtamaan ajatuksia. Luennoitsijakaarti oli nimekäs ja aiheet oli valittu varta vasten tukemaan kilparatsastajan urapolun suunnittelua. Kaikki puhujat painottivat tavalla tai toisella tavoitteenasettelun ja arkitekemisen merkitystä menestyksen taustalla, kaikilla tasoilla kilpailtaessa.

Tässä muutama poiminta luennoilta:

"Ihmisen lähtöolettamalla on suuri merkitys lopputulokseen. Nollaa tapahtuneet virheet." (Mia Stellberg)

"Hevosen sydän pumppaa verestä 15% lihaksiin karsinassa, 60-80% liikkeessä." (Seppo Hyyppä)
 
"Kuunteleminen on monta kertaa kehittymisen paras väline." (Kari Niemi-Nikkola)

"Tee niin kuin sanot tekeväsi." (Rob Ehrens)

"Keskity olennaiseen ja pidä asiat yksinkertaisena." (Yleisöstä kuultua)

Ota siis yksinkertaisen hyvä asento ja sohvasurffaa Urheilufoorumin supermielenkiintoisille luennoille Suomen Ratsastajainliiton Youtube-kanavalle!

Luentotallenteet löytyvät näistä puheenvuoroista:

Rob Ehrens, Hollannin estejoukkueen kapteeni: Keys to success, Dutch system
Emile Faurie, kouluratsastuksen maajoukkuevalmentaja: Career planning, international goals
Noora Forstén: Urapolku, urheilijaesimerkki
Seppo Hyyppä: Kilpahevosen peruskunnon rakentaminen
Lilli Luoma & Janne Bergh - Maajoukkue-valmentajan ja joukkueenjohtajan roolit
Kari Niemi-Nikkola: Ratsastusvalmennuksen tila ja urheilutoiminnan organisointi
Mia Stellberg: Psyykkisen valmennuksen perusteet
Jorma Vertainen: Ratsastusurheilun kehittämisohjelma
Stefan Wirth, saksalainen ratamestari: Moderni ratojen rakentaminen, nuorten hevosten radat


Terkuin,
Minna

Kilpaileminen on koko perheen harrastus

"Alussa homma oli vain pakollista kuskaamista, en pitänyt hevosista yhtään - hinkkasin autonkin hammasharjatarkkuudella joka keikan jälkeen", muistelee Ari Rämö, joka on kuljettanut tytärtään Tiiaa hevosineen kilpailuihin jo useamman vuoden ajan. Kilometrejä Ari ei laske vaan pitää kisamatkoja perheen tärkeinä yhteisinä hetkinä ja nyt alkuaikojen meno jo naurattaa.

Kisamatkoilla sattuu kaikenlaista hauskaa ja tarinoita riittää. Esimerkiksi virkavallan kohtaaminen liikenteessä on aina suomalaisesta jännittävää: "Kerran tallilta lähtiessä poliisiauto tuli vastaan tallin nurkalla ja yllätys oli suuri kun lähtikin siniset vilkut päällä perään. Pysäyttivät yhdistelmämme ja mietin kuumeisesti mikä on vialla. Poliisi tuli ovelle, sanoi "sun hanskat ovat jääneet katon päälle" ja jatkoi matkaa, Ari nauraa.

Hevosen kuljettamisesta puhuttaessa Ari vakavoituu. "Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys vaan sitä pitää etukäteen miettiä. Tarkistan aina ennen lähtöä, että traikku on varmasti kunnolla kiinni koukussa ja ettei traikussa ole mitään ylimääräistä tavaraa irrallaan", Ari listaa. Ajaminen traikun kanssa on erilaista - sitä ei kannata pelätä, mutta ajamisen harjoittelu ja suunnittelu on tärkeää. "Kaikki liikkeelle lähdöt, kiihdytykset ja pysähtymiset kannattaa ennakoida ja suorittaa hitaasti, jotta hevosen matkustaminen on mahdollisimman turvallista ja miellyttävää. Traikun kanssa peruuttamistakin kannattaa harjoitella ilman aikapainetta, jo ennen kuin lähtee matkaan", Ari tuumii.

Tiia Rämö ja Conally Z vauhdissa, kuva kotialbumista

Ari ei itse ratsasta, mutta on selvästi huomannut lajista keskeisiä pointteja: "Aiemmin luulin, että hevonen oli automaatti, joka hyppäsi itsekseen ja ratsastaja melkein vain keikkui satulassa. Ei. Kyseessä on saumaton yhteistyö ja luottamus. Ratsukko tekee yhdessä huippusuorituksen jokaisella esteellä. Lisäksi hevosen on oltava fyysisesti hyvässä kunnossa kuten kuka tahansa huippu-urheilija. Sen on oltava lihaksiltaan kunnossa, voitava hyvin myös henkisesti ja sen on myös kasvettava onnistumisten kautta. Reuhtomisella, tökkimisellä ja liiallisella voimalla sen ja ratsastajan henkinen yhteys katoaa."

"Ratsastaja ei voi hetkeksikään lopettaa omaa henkistä ja fyysistä kehittymistä ja analyysia jos haluaa pärjätä paremmin tulevaisuudessa. Kehittyä. Onnistua. Hän tarvitsee myös valmentajan, joka analysoi ja auttaa onnistumaan. Pitämään yllä motivaatiota ja antamaan suuntaa tulevaisuuteen", Ari tuumii. Hevosen ja ratsastajan välillä kohtaaminen on aitoa: se ei koskaan tapahdu sosiaalisen median välityksellä.

Tiia ja Conna kotioloissa, kuva kotialbumista

Paljon kilpailuissaa kiertävällä Arilla on kisajärjestäjille muutama käytännön vinkki:
- kisoille kannattaa perustaa oma Facebook -sivu, jonka kautta jakaa tunnelmia ja tietoa
- ruokaan kannattaa panostaa kahdestakin syystä: ratsastajat, huoltajat ja katsojat jaksavat pitkät päivät paremmin ja toisaalta hyvän ruuan tarjoamisella voi näyttää esimerkkiä siitä, kuinka urheilijan kannattaa syödä
- kulkuväylien kunnosta kannattaa huolehtia jo etukäteen, pahimmillaan huonot tiet ovat vaarallisia ja varmasti ne ainakin latistavat tunnelman
- kilpailun aikataulun aikaistaminen aiheuttaa yleensä aina hankaluuksia kilpailijoille, etenkin pitkästä matkasta tuleville.

Lisäksi Ari kehottaa kaikkia kilpailujärjestäjiä houkuttelemaan paikalle katsojia ja tuotteistamaan tapahtumia. "Ratsastus on niin hieno laji", Ari summaa, vaikka ei vielä lupaakaan itse kokeilla satulaan istumista.

Ari ja Conna kisapaikalla, kuva kotialbumista



Arin kaltaisia vanhempia ja muita tukijoukkoja tarvitaan tulevaisuudessakin. Uusi kilpailujärjestelmä - ja koko ratsastusurheilun kehittämisohjelmatyö - tähtää tukemaan tulevaisuuden kilparatsastajien urapolkua. Tämän vuoden Urheilufoorumissa rakennetaan tulevaisuutta teemalla Menestyksen avaimet. Seuraavissa blogipostauksissa palataan parhaillaan käynnissä olevan foorumin saldoon.

Talvisin terkuin,

Minna

Urheilufoorumista inspiraatiota - vielä ehdit mukaan!

Miksi hollantilaiset menestyvät? Mistä 365-harjoittelussa on kysymys? Kuinka kilpahevosen peruskunto rakennetaan? Entä mistä ratsastajan psyykkisessä valmennuksessa on kysymys? Entä mihin minun kannattaa harjoittelussani kiinnittää huomiota? Miten kilpailujärjestelmä ensi vuonna muuttuu? Mitä ajankohtaisia asioita oman lajini ympärillä tapahtuu?
 

Mia Stellberg on mukana Urheilufoorumissa.

Näihin kysymyksiin saat vastauksia - ja moneen muuhun -  lauantaina 22.11.2014 Helsingin Marina Congress Centerissä järjestettävässä Urheilufoorumissa, jonka teemana on Menestyksen avaimet!

 Luennot ja tietoiskut tukevat aihepiireiltään kilpailijan kehittymistä eri näkökulmista: Mia Stellberg avaa psyykkisen valmennuksen perusteita, Seppo Hyyppä taustoittaa kilpahevosen peruskunnon rakentamista ja Emile Faurie puolestaan kertoo kansainvälisestä urasuunnittelusta, vain muutamia puhujia mainitakseni.

Katso koko Urheilufoorumin ohjelma tästä ja ilmoittaudu mukaan maanantaihin 17.11. klo 9.00 mennessä!

Nähdään ensi viikolla!
Minna

PS. Urheilufoorumin parhaita paloja julkaistaan täällä blogissa.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

Millaisen kilpahevosen tarvitset?

Oman hevosen, kilpakumppanin, hankinta on iso asia. Kaupoille ei kannata suunnata tunteiden vallassa, eikä yksin. Väärät valinnat voivat maksaa paljon rahaa, aikaa - ja sekä ratsastajan että hevosen motivaation yhteiseen tekemiseen.

Realistisen budjetin ohella on tärkeää arvioida yhdessä valmentajan kanssa ratsastajan osaamisen taso ja tavoitteet sekä tarkastella kaikki käytettävissä olevat resurssit. Tähän arvioon voi realistisesti peilata, ovatko tavoitteet kohdallaan ja minkälainen hevonen on tilanteeseen sopiva. Ennen ostopäätöstä on myös laskettava, paljonko kilpailevan hevosen omistajan arkeen, valmentautumiseen ja kilpailuttamiseen voi panostaa sekä aikaa että rahaa.

Kisatallin tunnelmaa Hangossa 2014

Hevosen hankinnassa kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen. Kansainvälisesti menestyneen esteratsastajamme Nina Fagerströmin mukaan hankintaprosessissa kaikista tärkeintä on pitää mielessä millaiselle ratsastajalle ja mihin käyttöön hevosta haetaan. "On eri asia etsiä nuorelle ratsastajalle vakaata ja varmaa esteratsua kuin suorittajaa kaikkein korkeimmalle tasolle", Fagerström kiteyttää.

Kalleimmat hevoset eivät usein ole harrasteratsastajalle sopivia valintoja: "GP-tason hevoset ovat reaktiivisia ja herkkiä, usein amatöörille liian vaikeita. Huippuhevoset ovat allergisia sekä puomeille että huonolle ratsastukselle", Fagerström sanoo.

Nuoren hevosen hankinnan yhteydessä tulee puolestaan budjetoida laadukkaaseen koulutukseen: "Hevosen ratsastettavuus tulee ratsastajasta. Nuorella hevosella ei ole pahoja tapoja, ratsastaja luo ne tai antaa niiden syntyä. Joillakin hevosilla on paljon temperamenttia ja ne tarvitsevat kokeneen ratsastajan, ettei niitä pilata", pohtii Suomen esteratsastusmaajoukkuetta luotsannut ranskalainen Hervé Godignon.

Kilpailemista voi harrastaa monin eri tavoin, monella eri tasolla.

Kaikkien ei tarvitse tähdätä maailman huipulle, voidakseen harrastaa ja nauttia kilpailemisesta. Samalla, kun uuden kilpailujärjestelmän tavoitteena on parantaa kaikkien kilpailujen urheilullista tasoa, pyritään alemmille tasoille saamaan nykyistä laadukkaampia kilpailutapahtumia.

Hevosen omistaminen ei sekään ole välttämätön kilpailemisen edellytys. Huipulla on tavallista, ettei ratsastaja omista hevostaan itse ja alemmille tasoille on mahdollista päästä jopa ratsastuskoulujen opetushevosilla. Yhtä lailla hevosen vuokraaminen tai ylläpitosopimus voi joissain tapauksissa olla kaikille osapuolille sopivin vaihtoehto. Kaikista vuokraamiseen ja ylläpitoon liittyvistä vastuista ja muista käytännön asioista kannattaa sopia aina kirjallisesti, valmiita sopimusesimerkkejä löydät täältä.
 
Koko juttu Nina Fagerströmin ja Hervé Godignonin ajatuksista, sekä kuvia HIHS:n yhteydessä löytyy täältä.

Minna

Paikoillanne - valmiit - HIHS!

Torstaina alkava CSI-W *5 Helsinki International UB Horse Show on maamme kilpailukalenterissa omaa luokkaansa.

HIHS on viiden tähden kansainvälinen esteratsastuskilpailu ja uuteen kilpailujärjestelmään peilattuna, on se on kirkkaasti 5-tason kilpailu. Nyt 30. kerran järjestettävän tapahtuman areenana toimii ensimmäistä kertaa Helsingin Jäähalli.

Hugo Simon villitsi yleisönsä (Kuva: SRL kuvapankki)

HIHS:n valmisteluja voi jo nyt seurata Facebookista sekä tapahtuman kotisivulta.

Tunnelmaan voit virittäytyä myös lyöttäytymällä ruudun ääreen:

 

Yle TV2:n suorat lähetykset

Lauantaina 25.10. klo 15.00-19.00

Sunnuntaina 26.10. klo 14.45-18.00

 

Ylen Urheiluviikonlopun studio siirtyy Jäähalliin: koko kansan tuntemat juontajat Kristiina Kekäläinen ja Niki Juusela haastattelevat huippuratsastajia ja alan mielenkiintoisia vaikuttajia.

 

Lauantain Urheiluviikonloppu lähetetään klo 13.40 - 18.58, sunnuntaina klo 12.40 - 18.58.

Lisätietoja: www.yle.fi

 

Eurosport 1
Ke 22.10. klo 21:40 Kouluratsastuksen maailmancup Odense, Tanska, selostus Kati Hurme-Leikkonen
Ke 22.10. klo 22:40 Esteratsastuksen maailmancup Oslo, Norja, selostus Kati Hurme-Leikkonen

Su 26.10. klo 21:00 Esteratsastuksen maailmancup Helsinki, selostus Kati Hurme-Leikkonen

 

Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia, katso tarkemmin: http://tv.eurosport.fi/

 

Tässä vielä lista kaikista mukana olevista suomalaisratsukoista - peukkuja kaikille!

 

Minna

 

 

 

Kilpailulupiin ei ole tulossa suuria muutoksia

Kilpailulupakäytäntö säilyy uudessa kilpailujärjestelmässä kutakuinkin ennallaan. Seura- ja aluelupien nimet muuttuvat E- ja D-luviksi. Ratsastaja tietää jatkossakin kilpailukutsun perusteella, mikä on kyseisen kilpailuluokan minimilupavaatimus. Lupien hintataso on esitetty pidettäväksi ennallaan; hinnat vahvistetaan marraskuussa liiton syyskokouksessa.

Vaikka lupakäytäntö ei juuri muutu, uusia tapoja järjestää kilpailuja tullaan näkemään varmasti: vuodenvaihteen jälkeen 2-5 -tason kilpailuissa voidaan järjestää kaiken tasoisia luokkia.

Esimerkiksi: jos aikaisemmin olet kilpaillut seuraluvalla, kannattaa nyt harkita D-luvan ottamista, jolloin saat oikeuden osallistua entistä useampaan kilpailuun. 2-5 -tasolla ratsastavan kilpailijan kannattaa kuitenkin muistaa, että hevosen vuosimaksut ja rokotukset tulee olla voimassa sen mukaan, mitä korkeamman tason kilpailuun osallistuessa edellytetään.

Hangon SeaHorse Weekissä kisataan kaiken tasoisia luokkia samalla areenalla.

Kilpailuja järjestävälle taholle uusi lupakäytäntö tuo kannustimia: jatkossa kaiken tasoisia luokkia voi järjestää samassa tapahtumassa ja potentiaalinen lähtijämäärä kasvaa. Toisaalta, kilpailun osallistumisoikeuden rajaaminen luvan perusteella on uusi mahdollisuus järjestäjälle.

Kilpailijan kannalta muutos tuo paljon hyvää: on oletettavaa, että kilpailukalenteriin tulee jatkossa aiempaa enemmän valinnan varaa. Oman urapolun kannalta tämä on positiivinen asia: mahdollisuudet osallistua isompiin kilpailutapahtumiin moninkertaistuvat.

Tässä vielä pähkinänkuoressa, minkälaisia lupia ensi vuonna on mahdollista hankkia:


Aurinkoa,
Minna

PS. Yllä olevassa, Hangon SeaHorse Weekissa napatussa kuvassa radalla on Kirvunkylän ratsastajien Mari Laine ja Hovi-Urho. Kuvan otti Jannica Fabritius.

Haluatko menestyä? Lue tämä.

"Ratsastus on psyykkisesti vaativin olympialajeista", sanoi urheilupsykologi Mia Stellberg hieman ennen MM-kisoja. Moni onnistuu tässä vaativassa lajissa. Tässä postauksessa tutkitaan, mitä onnistujilta voi psykologin mukaan oppia.

Mia Stellbergin mukaan tekninen ratsastustaito on kilpailusuorituksesta oikeasti vain puolet: kilpailut voittaa aina paras kilpailija. Eri lajeissa harjoittelua tehdään hieman eri tavoin ja koska olemme ihmisinä erilaisia, on tärkeää löytää oma tapa toimia ja rakentaa siitä punainen lanka kaikkeen tekemiseen. On myös tärkeää osata iloita silloin, kun menee hyvin.

Kikka Suomio iloitsi onnistumisen hetkellä Helsingin Laaksolla.

Polkuja huipulle on yhtä monta kuin on kilpailijaa. Yhdistävänä tekijänä menestyjillä on Stellbergin mukaan aito innostus ja usko omaan tekemiseen. Innostuksesta kumpuaa omaan persoonaan ja toimintatapaan sovitettu, ja vahvasti tavoitteisiin sitoutunut arkinen treenisuunnitelma.

Aina ei innosta. Merkittävin syy ratsastajan motivaation katoamiseen on liian suuret omaan tekemiseen kohdistetut odotukset. Ensimmäiseksi askeleeksi kohti menestymisen polkua Stellberg vinkkaa viilamaan omat tavoitteet realistiselle tasolle yhdessä valmentajan kanssa. Kun tavoitteet ovat oikealla tasolla, tulee onnistumisia, mikä puolestaan ruokkii uusia onnistumisia, Stellberg sanoo.

Kukaan onnistuja ei ole liikkeellä yksin. Voittajan taustalta löytyy useita eri tavalla uraan vaikuttaneita ihmisiä ja hevosia. Onko sinun tiimissäsi ihmisiä, jotka tukevat tavoitettasi?

Terhi Stegarsia kannustamassa, Mialla yllään ruskea liivi (kuva:Sonja Holma)

Stellberg vinkkaa, että omaa tekemistään kannattaa opetella analysoimaan yhtä lailla arjessa kuin kilpailutilanteissa. Kysy itseltäsi onnistumisen jälkeen, mistä aineksista onnistumisen resepti koostui, mitä silloin tein? Entä, kun meni huonosti, mitä silloin tein? Onnistumisten ja epäonnistumisten avaaminen auttaa näkemään omassa toiminnassa säännönmukaisuuksia. Kun tiedät, millainen tekeminen johtaa mihinkin lopputulokseen, voit jatkossa valita, mitä asioita haluat tekemisessäsi toistaa ja mitä jättää tekemättä.

Myös oman ratsastuksen säännöllinen kuvaaminen kannattaa. Tavallisella älypuhelimella saa riittävän hyvää kuvaa verratakseen sitä, miltä ratsastus tuntui siihen, miltä se näytti. Kuvaamista kannattaa harrastaa etenkin silloin, kun valmentaja ei ole paikalla. Videon avulla pääset katsomaan omaa ratsastustasi ulkopuolisen silmin ja voit myöhemmin näyttää valmentajalle kuvaa ratsastuksestasi. Lisäksi videointi puhelimella on varsin edullista puuhaa, tuumii Stellberg.

Tässä kiteytettynä vinkit onnistumiseen:




Mia Stellberg on tiiviisti mukana maajoukkueemme taustatiimissä ja oli näin ollen mukana myös Normandiassa. Uutisen Mian ajatuksista MM-kisojen alla löydät täältä.

Seuraavassa postauksessa keskitytään ensi vuoden kilpailulupiin.

Terkuin,
Minna

 

 

Mitä "kvaalit" tarkoittavat?

Kiitos kaikista kysymyksistä ja kommenteista!

Moni on kysynyt, mitä "kvaalit" käytännössä tarkoittavat. Kysymys on osallistumisoikeudesta kilpailuun. Lajikohtaisissa säännöissä "kvaaleista" puhutaan osallistumisoikeus -kohdassa.

Esimerkiksi esteratsastuksen sääntömuutosehdotuksissa, kohdassa 329, ratsastajan osallistumisoikeudesta sanotaan muun muassa näin:

"Siirtyäkseen korkeampiin kuin 80 cm luokkiin ratsastajalla tulee olla kaksi hyväksyttyä tulosta (enintään 8 virhepistettä perusradalta / ensimmäisestä vaiheesta) 80 cm luokista 1-5 tason kilpailuista. Tästä eteenpäin vaaditaan kaksi hyväksyttyä tulosta (enintään 8  virhepistettä perusradalta / ensimmäisestä vaiheesta) enintään 10 cm alemmalta tasolta 1-5 tason kilpailusta. Tulokset ovat voimassa kaksi edellistä kilpailukautta."

Kurkkaa eri lajien sääntömuutosehdotukset kokonaisuudessaan tästä ja anna palautetta 30.9.2014 mennessä.

Moni on kysynyt myös lisensseistä - niihin palataan blogissa lokakuun aikana.

-Minna

 



 

 

Mitä hyötyä on pakollisista kvaaleista?

Kvaalijärjestelmä tulee ensi vuonna pakolliseksi kaikissa lajeissa. Koska kouluratsastuksessa kvaalit ovat olleet käytössä jo pitkään, ja koska kvaalien taustalla on periaatteessa sama idea kaikissa lajeissa, tutustutaan ajatukseen kouluratsastajan silmälasien läpi.

Kilpailusääntöjen mukaan kouluratsastuksen tarkoitus on "asteittain ja järjestelmällisesti kehittää koko hevosen lihaksistoa ja koko olemusta niin, että hevonen on irtonainen, joustava ja notkea sekä toisaalta luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä niin, että se on miellyttävä ratsastaa, kestävä ja terve". Jokainen kilparatsastaja tietää, että moinen projekti vaatii vuosien pitkäjänteisen työn, ja että samoilla ominaisuuksilla on kysyntää myös muissa lajeissa.

MM-areenalla tänä vuonna nähty Suomen mestari Solos Lacan on 18-vuotias

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taustoittaakseni kvaalijärjestelmän merkitystä, otin yhteyttä Englantiin, jossa vuosia kilpailujärjestelmämme ytimessä monin eri tavoin vaikuttanut Kikka Suomio tällä hetkellä harjoittelee. "Enimmäkseen harjoittelen perusasioita, kuten kulmiin ratsastusta ja sitten välillä piaffia ja laukanvaihtosarjoja", tuumi Kikka, kun tiedustelin, mitä kaikkea harjoitteluohjelmaan tällä hetkellä kuuluu.

 

Kvaaleilla rakennetaan positiivista kehitystä

 

Kvaalijärjestelmä saa Kikan varauksettoman kannatuksen: "Mielestäni systeemi on ehdottoman mainio. Onnistuessaan se ohjaa ratsastajaa ja sitä kautta hevosta turvallisella ja hyvällä tavalla lajissa eteenpäin. Käytännössä kvaalit pitää toteuttaa niin, että ne kertovat ratsastajille mikä on heille kulloisellakin suoritustasolla sopiva kilpailutaso. Hevosen kannalta kvaalit onnistuessaan mahdollistavat sen, että ne etenevät urallaan tasolta toiselle johdonmukaisesti, kokemusta ja itseluottamusta keräten."

 

"Toivon, että kvaalijärjestelmä osaltaan lisäisi ymmärrystä hevosen kouluttamisesta ja kilpailuttamisesta ja positiiviset asiat lisääntyisivät: hevosten kilpailu-urat pidentyisivät, jolloin näkisimme enemmän hevosia isommissa tehtävissä. Positiivista on sekin, että kvaalit auttavat löytämään kullekin hevoselle sopivan tason kilpailla.

 

Kikka Suomio 6-vuotiaan kisakumppaninsa Diamanten kanssa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvin tehtäviinsä valmisteltu hevonen ja sopivalla tasolla kilpaileva ratsukko kehittyy: "Onnistuneet suoritukset lisäävät itseluottamusta ja onnistuneet toistot synnyttävät suoritusvarmuutta ja automaatiota, jota tarvitaan, jotta voi siirtyä isompiin tehtäviin", Kikka taustoittaa.

 

Emilia Hellman kilpailee ratsastuskouluponi Sture J:n kanssa hyvällä sykkeellä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kikka Suomio peräänkuuluttaa kilpailemisen arvostamista kaikilla tasoilla: "Ammattilaisen näkökulmasta katsoen hyvin suoritettu helpon tason kilpailusuoritus, jossa hevonen ja ratsastaja hyvässä yhteistyössä ja urheilun mittarilla suoriutuvat tehtävistään hyvin, on arvokkaampaa kuin liian vaikeissa tehtävissä kompuroivan ratsukon suoritus."

 

"Siinä katoaa helposti ratsastuksen koko idea: liian vaikeiden tehtävien äärellä rimpuillessa harmoninen yhteistyö ratsastajan ja hevosen välillä jää puuttumaan", Kikka pohtii. 

 

Kikka Suomio lähettää terveisiä Englannista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

"You earn your trophies at practice. You pick them up at competitions."
Unknown

-Minna

Käsi ylös, jos ei aina kaikki mene kuin Strömsössä?

Ylhäällä, kohti kattoa on! Juuri niin, kuin lääkäri määräsi.
Jokainen jonkin tasoisille kilparadoille yltänyt ratsastaja on joskus kokenut tilanteen, jossa ei enää pysty vastustamaan fysiikan lakeja.

Murtuman paranemista edesauttaa, kun levon ohella liikkuu sen verran, minkä kykenee. Ratsastajalle normaalitilanteessa alku- ja loppuverryttelyksi suunnitellut jumpat toimivat hyppyjä lukuun ottamatta myös kuntoutustarkoitukseen hyvin. Kätevät ja helpot ohjeet löytyvät alla olevaa kuvatekstiä klikkaamalla.

 

Ratsastajan verryttely

 

Lupaamani kvaaleista kertova blogipostaus on tekeillä, mutta valmistuu nyt hieman suunniteltua myöhemmin.

 

-Minna 

Mikä muuttuu?

Suurimmat muutokset ovat nämä: kilpailutasot muuttuvat ja kvaalijärjestelmä on kaikissa lajeissa suosituksen sijaan pakollinen.

1.1.2015 harjoitus-, seura-, alue- ja kansallisen tason kilpailut muuttuvat 1-5 -tason kilpailuiksi näin:

Taso 1 = vanha kilpailuharjoitus- ja seurataso
Taso 2 = vanha aluetaso
Taso 3 = vanha kansallinen taso
Taso 4 = vanha kansallinen taso
Taso 5 = vanha kansallinen taso

Mitä suurempi tason numero, sitä vaativampi kilpailu.

Vanha "Kansallinen taso" jakautuu ensi vuonna kolmeen eri tasoon. Kolmonen on kilpailullisesti vanhaan kansalliseen tasoon peilattuna helpoin ja järjestelyiltään kevyin taso. Nelostasoa ovat esimerkiksi eri lajien SM-kilpailut. Vitostason kilpailusta esimerkkinä voidaan käyttää Helsinki International Horse Show:ta, joka on sekä kilpailullisesti vaativa että myös tarkoin suunniteltu ja toteutettu yleisötapahtuma.

Kilpailujärjestelmäuudistuksen projektipäällikkö Marian Seppälä esitteli menneellä viikolla projektin etenemistä sekä joukolle lajivalmentajia että alueiden puheenjohtajia.

Marian Seppälä taustoittaa muutoksia (Kuva: Sonja Holma)

"Vielä on useita asioita vireillä ja on myös selvää, että senkin jälkeen, kun asiat on saatu paperille, tulee uudistuksia testata rohkeasti käytännössä. Uutta järjestelmää tai sen myötä kehittyvää uudenlaista kilpailukulttuuria ei rakenneta päivässä eikä kahdessa", Seppälä tuumii. 

Lauantain tiedotustilaisuudessa oli paikalla useita alue- ja lajivaikuttajia ja keskustelusta oli helppo ymmärtää, että niin eri alueilla kuin eri lajeilla on varsin erilaisia tarpeita ja joustavuutta kilpailujen järjestämiseen tuova uudistus tulee aitoon tilaukseen. "Kun kilpailujen hakeminen helpottuu, tulee kilpailukalenteriin toivottavasti aiempaa enemmän ja monipuolisempaa tarjontaa", Seppälä summaa.

Alueiden vaikuttajia keskustelemassa uudistuksista (Kuva:Susa Laine)

Tasojärjestelmän ohella uudistus tuo kvaalit pakollisina kaikkiin lajeihin. Islanninhevosten askellajikilpailuihin päivitys on tervetullut: "Nyt pääsemme luvan kanssa uudistamaan käytäntöjämme. Kvaalit ovat olleet käytössä meillä jo aiemmin ja nyt tavoittelemme sitä, että saisimme lisää kisoja kaiken tasoisille ratsukoille", Tiina Savolainen kertoo iloisena.


Tiina Savolainen toivottaa kvaalit tervetulleiksi islanninhevosten kisoihin.

Seuraavassa blogipostauksessa kerrotaan lisää kvaalisäännöistä. Tällä välin, käy kurkistamassa alustavia esityksiä sääntömuutoksista täältä ja lähetä mieluusti palautetta linkin takaa löytyvän kyselyn kautta 30.9.2014 mennessä.

Helen Keller -niminen nainen sanoi muuten jossain kerran:
"Alone we can do so little; together we can do so much".

-Minna

Miksi kilpailujärjestelmä uudistuu?

Eikö vanhassa vara parempi? Ei tässä tapauksessa.

Nykyinen kilpailujärjestelmä on parikymmentä vuotta vanha eikä enää vastaa lajien tarpeisiin, kun tavoitteena on, että mahdollisimman monella suomalaisella on riittävät eväät kansainvälisille kilpa-areenoille. Kaikki kilpailijat eivät toki tähtää maailmalle, mutta laadukkaisiin kilpailuihin on mukava osallistua alemmillakin tasoilla.

Kuvista näkee hauskasti, miten paljon muoti ja kilpailuolosuhteet ovat vuosien varrella muuttuneet:

Miniderbyn voittaja vuodelta 1985 Marika Nikkanen (Herta), TRS

Mikael Forstén Hangon SeaHorse Weekissa 1997

Radan suunnittelua muutama vuosi sitten

Ratsastajien mekassa on tainnut kisakentän pohja vähän muuttua?

Saattaisi käydä kuhina kilpailukansliassa, mikäli tänä päivänä rata rakennettaisiin ylläolevalle, 1980-luvun tasoiselle pohjalle?

Uusi kilpailujärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2015. Tässä blogissa kerrotaan syksyn mittaan, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa. Tilaamalla blogin sähköpostiisi saat aina postaukset luettavaksesi tuoreeltaan.

-Minna
PS. Toiveita käsiteltävistä aiheista voi laittaa osoitteseen: SRLRatsastus@gmail.com